11/13/2016

UN MOMENTO PARA MÍ MISMO

[ots. Hetki itselleni] 
PB. Jokaiseen viikkoon kuuluu ne hetket elämässä, kun ei halua olla kenenkään seurassa. Haluaa olla yksin, nauttia omasta seurastaan. Aina välillä on hyvä ottaa aikaa itselleen, omalle mielelleen ja omalle kropalleen – eikä sen hetken tarvitse kestää kauaa. Aina välillä on hyvä vain pysähtyä ja olla yksin. Ajatella, miettiä ja ratkoa ongelmia. Tai vaihtoehtoisesti vain tehdä asioita, joista nauttii, yksinään. Olla kaikessa rauhassa, oman pään kanssa. Kuvitella tulevaisuutta, rakentaa oma maailma uudelleen ja unohtaa hetkeksi se kaikki, mitä ympärillä pyörii. Vapauttaa mieli stressistä. Suunnitella. Hengähtää hetki. Mulle se on tärkeää. Mutta kysymys kuuluukin: miten?

Valokuvaus on mulle yksi niistä asioista, joita rakastan tehdä yksin, luonnon hiljaisuudessa tai musiikin nostaessa hymyä huulille. Saa keskittyä omassa rauhassaan juuri siihen, mitä on tekemässä ja mistä todellakin nauttii. Saa keskittyä siihen johonkin, joka on tärkeää itselleen. Vapauttaen mielen hetkeksi muusta maailmasta ja samalla katsoen sitä tulosta, jonka on saanut kameran näytölle aikaiseksi.

Oon myös viimeaikoina jäänyt helposti istuskelemaan tai makaamaan sängylle, laittanut hyvän soittolistan Spotifysta soimaan ja jäänyt vain ajattelemaan. Miettimään elämää, selaamaan vanhoja kuvia puhelimesta. Hyräilemään biisin mukana ja vain olemaan. Koska se on tuntunut hyvältä tavalta rentoutua, etenkin enemmän tai vähemmän raskaan koulupäivän jälkeen.

Se, mitä rakastan päivittäisessä elämässäni, on pitkät bussimatkat, jotka saan viettää yksikseni. Kuulokkeet korvilla ja lempimusiikin niistä pauhaten. Käyn läpi elämää, mietin ja kuvittelen tulevaa. Muodostaen mielikuvia tavoitteista ja samalla katsahtaen ulkona ohitse vilisevää maisemaa. Istuen tuon lämpimän, miltei polttavan kuuman, patterin vieressä. Ehkä melkein jopa nukahtaenkin, mutta nauttien. Arkipäivien kultaa.

Lämpiminä kesäiltoina mun yksi ehdoton suosikki oman ajan viettämiseen on ollut lenkkeily. Kävely rantakallion luokse koiran kanssa, siellä istuskellen ja katsellen vaaleanpunaista auringonlaskua. Hieman härnäten koiraa ja heittäen sille keppiä. Ja jatkaen matkaa joko juosten tai kävellen, kuulokkeet korvilla. Samalla virkistäen mieltä – ja tietysti, saaden liikuntaa. 
DSC_0755
DSC_0630
DSC_0757
DSC_0671 DSC_0715
DSC_0801DSC_0764

Katso myös muiden Project Blog -tyttöjen näkemykset aiheesta "Me time":


16 kommenttia:

  1. Ihania kuvia!



    http://yovencie.wixsite.com/post

    VastaaPoista
  2. Siis bussimatka yksin + kuulokkeet + hyvä musiikki = ehkä niitä päivän rennoimpia hetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti! Ja silloin aina vain toivoisi, ettei kukaan tuttu istu viereen puhumaan... :D

      Poista
  3. Ihana postaus tää! Ja kuvat on tosi kauniita :)

    http://hennaino.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  4. Tosi kauniita kuvia!

    https://harrietgripenberg.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  5. upeita kuvia, fiilis välittyy kivasti ja ihana tuo teksti! Voin samaistua tosi paljon.


    www.tiia-valokuvaa.blogspot.com

    VastaaPoista
  6. Hihii, ihania kuvia taas Jenna ♥

    Ja haha, mulla taas on silleen, että mä oon äärettömän iloinen, jos kaveri tulee istumaan viereen bussimatkalla, ihan sama vaikka olisi kuinka hyvä biisi menossa ja mä just svengaan sen tahtiin, niin jos kaveri tulee istumaan viereen ja alkaa juttelemaan, niin mä siinä samassa repäisen kuulokkeet pois ja alan pölöttää :DDD Sama juttu valokuvauksessa - kyllä mä yksinkin voin lähteä kuvaamaan, mutta mieluiten otan kaverin mukaan! Joskus olisi itseasiassa eräänlaisena haaveena päästä sun kanssa kuvaamaan, ihan sama vaikka ei puhuttaisi paljoa mitään sen kuvausreissun aikana mutta se olisi niiiiiiiin kiva mennä sitten yhdessä katsomaan niitä meidän tuotoksia koneelle, varsinkin kun sä oot ihan mielettömän hyvä kuvaaja ja haluun sulta tuhannen ja yhden valokuvausvinkin sanallisen oppaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Jenni! ♥

      Mä jotenkin itse tykkään ihan hirveästi (etenkin aamuisin) olla bussissa yksin, koska ei musta oikein juttua saa irti siihen aikaan aamusta - istun siinä penkillä, puoli unessa. Hahah, ihana :D Kyllä multa valokuvaus onnistuu kaverin kanssa ja usein oon ottanut Jennan tai Eetun mukaan! Yksin siitä saa ihan erilaiset vibat itselleen ja ehkä musiikkikin muokkaa sitä tyyliä, jolla lähtee sillä kertaa kuvaamaan :D

      Poista
  7. Oih onpa ihana blogi ! Tykkäilen kuvistasi. :3 Löysin tänne demin kautta ja kirjoitin sinne nimimerkillä simplydisappear :)
    http://nowimawarriorme.blogspot.fi

    VastaaPoista
  8. Oot kyllä ihan törkeen taitava kuvaamaan. <3

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.